Varmista, ettei viemäri kuormita viemäriverkostoa tarpeettomasti

Varmista, ettei viemäri kuormita viemäriverkostoa tarpeettomasti

Hyvin toimiva salaojitus on tärkeä osa talon perustusten suojaa ja sisäilman terveellisyyttä. Jos salaojavedet kuitenkin johdetaan suoraan jätevesiviemäriin, voi se aiheuttaa ongelmia – sekä ympäristölle että kunnalliselle viemäriverkostolle. Rankkasateiden yleistyessä on entistä tärkeämpää varmistaa, että salaojitus toimii tehokkaasti ilman, että se kuormittaa viemäriverkostoa tarpeettomasti. Tässä artikkelissa kerromme, miten voit tarkistaa, huoltaa ja parantaa salaojajärjestelmääsi.
Miksi salaojitus voi kuormittaa viemäriverkostoa
Salaojituksen tehtävä on johtaa ylimääräinen kosteus pois rakennuksen perustusten läheltä. Monissa vanhemmissa kiinteistöissä salaojavedet on kuitenkin liitetty suoraan jätevesiviemäriin. Tällöin sade- ja salaojavedet sekoittuvat jätevesiin, mikä voi aiheuttaa ylikuormitusta erityisesti rankkasateiden aikana. Seurauksena voi olla viemäriveden tulvimista, kellarien kosteusvaurioita ja ylimääräistä kuormitusta jätevedenpuhdistamoille.
Nykyisin suositellaan, että salaoja- ja sadevedet käsitellään erillään jätevesistä. Vesi voidaan imeyttää omalle tontille tai johtaa erilliseen hulevesijärjestelmään. Näin vähennetään tulvariskiä ja edistetään kestävää vesienhallintaa.
Selvitä, mihin salaojasi on liitetty
Ensimmäinen askel on selvittää, miten salaojasi on kytketty. Moni kiinteistönomistaja ei tiedä tätä tarkasti. Tiedot löytyvät usein rakennuspiirustuksista tai kunnan rakennusvalvonnasta.
Jos salaojavedet on johdettu jätevesiviemäriin, kannattaa pyytää LVI- tai viemärialan ammattilaista arvioimaan, voidaanko järjestelmää muuttaa. Usein vesi voidaan ohjata esimerkiksi imeytyskaivoon tai hulevesialtaaseen, jossa se suodattuu maaperään hallitusti.
Salaojien säännöllinen huolto
Salaojajärjestelmä tarvitsee säännöllistä huoltoa toimiakseen kunnolla. Ajan myötä putket ja kaivot voivat tukkeutua maasta, juurista tai lietteestä, mikä heikentää veden virtausta.
- Puhdista salaojakaivot vähintään kerran vuodessa, erityisesti syksyn ja talven jälkeen.
- Tarkista veden virtaus – jos vesi seisoo kaivossa, kyseessä voi olla tukos.
- Seuraa kellarin kosteutta – tummat läiskät tai home voivat viitata salaojien toimintahäiriöön.
- Teetä kameratarkastus noin 5–10 vuoden välein, etenkin jos talo sijaitsee alavalla paikalla tai on aiemmin kärsinyt kosteusongelmista.
Hyvin huollettu salaojitus voi kestää vuosikymmeniä, mutta vaatii säännöllistä tarkkailua ja huolenpitoa.
Hulevesien hallinta omalla tontilla
Hulevesien hallinta eli hulevesien paikallinen käsittely tarkoittaa sade- ja sulamisvesien hallintaa tontilla sen sijaan, että ne johdettaisiin viemäriin. Tämä voidaan toteuttaa useilla tavoilla:
- Imeytyskaivot ja -kentät – maahan kaivetut rakenteet, joissa vesi suodattuu maaperään.
- Sadepuutarhat – istutusalueet, jotka keräävät ja suodattavat sadeveden luonnollisesti.
- Läpäisevät pinnat – esimerkiksi sorapinnat tai vettä läpäisevät kiveykset, jotka estävät veden pintavalunnan.
Tällaiset ratkaisut vähentävät viemäriverkoston kuormitusta ja voivat samalla parantaa pihan viihtyisyyttä. Monissa kunnissa voi saada taloudellista tukea tai alennusta hulevesimaksuista, jos kiinteistö irrotetaan jätevesiviemäristä.
Uudisrakentaminen ja peruskorjaus
Jos olet rakentamassa uutta taloa tai tekemässä laajaa peruskorjausta, kannattaa hulevesien ja salaojituksen hallinta suunnitella alusta alkaen. Rakennusmääräykset edellyttävät usein, että sade- ja salaojavedet käsitellään erillään jätevesistä. Oikein mitoitettu ja suunniteltu järjestelmä säästää sekä rahaa että vaivaa pitkällä aikavälillä.
Käytä aina pätevää LVI- tai viemärisuunnittelijaa, joka osaa mitoittaa järjestelmän tontin olosuhteiden mukaan ja varmistaa, että ratkaisu on sekä toimiva että ympäristöystävällinen.
Hyvin toimiva salaojitus suojaa sekä kotia että ympäristöä
Toimiva salaojitus suojaa rakennusta kosteudelta ja rakenteiden vaurioilta, mutta se on myös tärkeä osa kestävää vesienhallintaa. Kun varmistat, ettei salaojitus kuormita viemäriverkostoa tarpeettomasti, autat ehkäisemään tulvia, vähennät jätevedenpuhdistamojen kuormitusta ja edistät ympäristöystävällistä asumista.
Usein tarvitaan vain tietoisuutta ja säännöllistä huoltoa – ja joskus pieniä parannuksia, jotka tuovat suuria hyötyjä niin kodille kuin ympäristöllekin.















