Mitä Oksa tarkoittaa?

Oksa on puun tai pensaan osa, joka kasvaa rungosta tai paksuimmasta oksasta. Oksa voi olla puun tai pensaan haarautuma tai sivuhaarake. Oksa on puun osa, joka kantaa lehtiä, kukkia ja hedelmiä.

Esimerkkejä käytöstä

  • Puun oksa heilui tuulessa.
  • Lapsi poimi oksalta herkullisen omenan.
  • Astelin varovasti puiden oksien välissä.
  • Puut olivat täynnä putoilevia oksia myrskyn jälkeen.
  • Oksan hento taipuminen muistutti keväästä.
  • Oksa katkesi painavan lumen alla.
  • Otin oksasta tuoreruusun kylkeeni.
  • Koiranpentu puri leikkisästi oksaa.
  • Rottinkituolin oksat olivat kietoutuneet toisiinsa kauniisti.
  • Talitiaisen punainen rinta erottui selvästi tummasta oksasta.
  • Linnut lauloivat iloisesti oksilla.
  • Okset notkuivat marjojen painosta.
  • Lapsi kiipesi rohkeasti korkealle oksalle.
  • Voit koristella oksan jouluvaloilla tunnelman luomiseksi.
  • Pääsin kiinni puun oksasta pelastaen itseni kaatumiselta.

Synonyymit

  • Haara
  • Astia
  • Koroke
  • Riippuvuora

Antonyymit

  • Puu
  • Ongelma
  • Havunneula
  • Oksennus

Etymologia

Sana oksa tulee vanhasta germaanisesta sanasta aksō. Alkuaan se viittasi oksaan tai taipeeseen, joka on puunhaara tai pieni oksa. Suomen kielessä sanaa oksa käytetään edelleen tarkoittamaan puun oksaa tai haaraa.

salmiakkipäättääcontemplatedistractionkääntäjä ruotsiksihipcaptionvenueclusterresin