Mitä Konsonantti tarkoittaa?
Konsonantti on äänne, jossa puheääni estyy tai voi kulkea vain osittain. Konsonantit muodostavat kielen äännejärjestelmässä vastakohdan vokaaleille. Suomen kielessä konsonantteja ovat esimerkiksi b, d, f, k, l, m, n, p, r, s, t ja v.
Esimerkkejä käytöstä
- Suomen kielessä on yhdeksän vokaalia ja yhdeksäntoista konsonanttia.
- Konsonantit kuuluvat voimakkaammin puheessa kuin vokaalit.
- Konsonantti-ilmoitus tarkoittaa ääntelyn harjoitusta, jossa käytetään konsonantteja.
- Joissakin kielissä on enemmän konsonantteja kuin vokaaleja.
- Konsonantti on äänteellinen äänne, joka muodostuu kielen, huulien ja kurkunpään liikkeillä.
- Tutki konsonantin ääntämistä ja kielen asentoa.
- K konsonanttina ja L-äänne saattavat olla haasteellisia ääntämisessä.
- Konsonantti voi olla nenä- tai kitkaäänteinen.
- Konsonantit auttavat erottamaan eri sanoja toisistaan puheessa.
- Vaikka vokaalit tuovat puheeseen sointuvuutta, konsonantit luovat sanan selkeyttä.
- Monet lapset oppivat ensin vokaalit ja sitten konsonantit puhuessaan.
- Esimerkkejä konsonanteista ovat M, N, R, S ja T.
- Konsonantit voivat muodostaa yksittäisiä äänteitä tai yhdistelmiä toisten konsonanttien kanssa.
- Konsonanttien tehtävänä on kohdentaa puheen ilmaisua ja saada aikaan äänenmuodostusta.
- Konsonantit ovat keskeinen osa fonetiikkaa ja puheentunnistusta.
Synonyymit
- Äänne
- Äänneosa
- Konsonanttia
- Konsonanttiääni
Antonyymit
- Vokaali
- Aakkonen
- Puheääni
- Äännekokonaisuus
Etymologia
Sana konsonantti tulee latinan sanasta consonans, joka tarkoittaa yhtaikaa soivaa. Konsonantit ovat äänteitä, joita lausuttaessa ilmavirta ei kulje esteettömästi suun kautta. Niitä vastakohtana ovat vokaalit, jotka muodostuvat esteettömästi ilmavirran kulkiessa suun kautta.
craven • pettynyt • equity • maitorahka • pescetarian • cauldron • liivi • midja • verikoe •